Onko Sinulla kuvaa/kuvia: Vuorikatu 15,Minna Canthinkatu 30, kulmassa (Kilta talo) paikalla olleista vanhoista rakennuksista. Luin jostain että siinä olisi ollut 1700-luvun lopulla Kuopion viimeinen mestauspaikka?
Nykyisen Kiltatalon paikalla sijaitsi Kuopion ensimmäinen kruununvankila, joka valmistui entiselle mestauspaikalle 1780 nykyisten Vuorikadun ja Minna Canthin kadun kulmaan, viisi vuotta Kuopion kaupungin toisen perustamisen jälkeen. En tiedä, missä vaiheessa takennus on purettu, mutta tontin omisti sittemmin Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys, joka yhdessä Mieskuoro Puijon laulun kanssa rakennutti paikalle asuin- ja toimistorakennuksen, joka valmistui 1961 ja tunnetaan Kiltatalona.
Vankila oli kaksikerroksinen, alaosastaan kivinen, yläosastaan puinen. Alemmassa kerroksessa oli kolme vankihuonetta ja kellari, ylemmässä kaksi vankihuonetta ja huone vesileipävankeuteen tuomituille sekä kuolemaantuomittujen huone.
Uuden lääninvankilan valmistuttua 1830 Maljalahden taakse siirrettiin miesvangit sinne ja naisvangit jäivät vanhaan kruununvankilaan, jota alettiin kutsua vaimolinnaksi.
Vnhasta vankilasta on säilynyt kuvaus venäläisupseeri Faddei Bulgarinin päiväkirjassa "Sotilaan sydän":
"Menimme sisälle vankilaan, joka oli jaettu kahteen osaan, naisten ja miesten. Syyllisiksi todettuja ja jo tuomittuja rikollisia säilytettiin erillään pienissä kopeissa, kun taas ne, joita vasta syytettiin rikoksista, olivat yhteissaleissa. Salien seinille oli maalattu kuvia viimeisestä tuomiosta, kohtauksia helvetin piinasta." - - - "Kummassakin salin päädyssä oli kateederi, jolla pappi piti saarnan kahdesti viikossa. Katto esitti taivasta, joka odotti niitä, jotka katuivat ja tunnustivat rikoksensa."
Valitettavasti minulla ei tähän hätään ole rakennuskuvaa Kiltatalosta.
Ensimmäiset muistoni Kuopiosta ovat kuusikymmenluvulta, mutta varmaan olen ollut siellä varhemminkin, koska olin äidin kanssa sotaa paossa Vehmersalmella. Siitä reissusta muistissani on vain kuulopuheita.
Minut tuotiin Kuopioon 1953,adoptiotyttäreksi kahdelle neiti-ihmiselle. Toisella oli se Helsinkiläinen Vaatetusliike ja toinen oli Savolan Kirjakaupan pääkirjanpitäjä (kuollessaan). Pienestä tytöstä asti liikuin paljon keskustassa ja heillä oli laaja ystäväpiiri, vuosisadan alussa syntyneitä Kuopiolaisia. Siitä tämä lukkarin rakkauteni Kupiota kohtaan.
Niin se elämä heittelee. Olen lähtöjäni Kotkasta, jossa äitini kuoli 1953. En ole spekuloinut sillä, oliko se hyvä vai huono asia. Kaksi neiti-ihmistä kuulostaa äkkipäätään erikoiselta.
meidän ukin isä oli rakentamassa vellamon taloa. Tänään vanhoja valokuvia katsellessa näin kuvan missä oli jokainen rakennusmies talon rakennusvaiheessa. Kuvassa tosin oli vasta tiilit maassa eikä mitään rakennettu.
11 kommenttia:
Minä en saa tätä taloa mitenkään silmiini. Varmaankin tuo autius tuossa ympärillä vaikuttaa!
http://www.suoraan.com/kartat/kuopion_kartta.html
http://www.genealogia.fi/hakem/kallavesi/kallavesi_k.htm
Talo on rakennettu Antti Pitkäsen piirustusten mukaan 1923 ja siinä on 16 asuntoa kahdessa portaassa.
Joopa heti selvisi, kiitos!
Onko Sinulla kuvaa/kuvia: Vuorikatu 15,Minna Canthinkatu 30, kulmassa (Kilta talo) paikalla olleista vanhoista rakennuksista.
Luin jostain että siinä olisi ollut 1700-luvun lopulla Kuopion viimeinen mestauspaikka?
Nykyisen Kiltatalon paikalla sijaitsi Kuopion ensimmäinen kruununvankila, joka valmistui entiselle mestauspaikalle 1780 nykyisten Vuorikadun ja Minna Canthin kadun kulmaan, viisi vuotta Kuopion kaupungin toisen perustamisen jälkeen. En tiedä, missä vaiheessa takennus on purettu, mutta tontin omisti sittemmin Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys, joka yhdessä Mieskuoro Puijon laulun kanssa rakennutti paikalle asuin- ja toimistorakennuksen, joka valmistui 1961 ja tunnetaan Kiltatalona.
Vankila oli kaksikerroksinen, alaosastaan kivinen, yläosastaan puinen. Alemmassa kerroksessa oli kolme vankihuonetta ja kellari, ylemmässä kaksi vankihuonetta ja huone vesileipävankeuteen tuomituille sekä kuolemaantuomittujen huone.
Uuden lääninvankilan valmistuttua 1830 Maljalahden taakse siirrettiin miesvangit sinne ja naisvangit jäivät vanhaan kruununvankilaan, jota alettiin kutsua vaimolinnaksi.
Vnhasta vankilasta on säilynyt kuvaus venäläisupseeri Faddei Bulgarinin päiväkirjassa "Sotilaan sydän":
"Menimme sisälle vankilaan, joka oli jaettu kahteen osaan, naisten ja miesten. Syyllisiksi todettuja ja jo tuomittuja rikollisia säilytettiin erillään pienissä kopeissa, kun taas ne, joita vasta syytettiin rikoksista, olivat yhteissaleissa. Salien seinille oli maalattu kuvia viimeisestä tuomiosta, kohtauksia helvetin piinasta." - - - "Kummassakin salin päädyssä oli kateederi, jolla pappi piti saarnan kahdesti viikossa. Katto esitti taivasta, joka odotti niitä, jotka katuivat ja tunnustivat rikoksensa."
Valitettavasti minulla ei tähän hätään ole rakennuskuvaa Kiltatalosta.
Kiitos!
Kiltatalon toki muistan, asuin siinä kahteen otteeseen kuusikymmenluvulla.
Ensimmäiset muistoni Kuopiosta ovat kuusikymmenluvulta, mutta varmaan olen ollut siellä varhemminkin, koska olin äidin kanssa sotaa paossa Vehmersalmella. Siitä reissusta muistissani on vain kuulopuheita.
Minut tuotiin Kuopioon 1953,adoptiotyttäreksi kahdelle neiti-ihmiselle.
Toisella oli se Helsinkiläinen Vaatetusliike ja toinen oli Savolan Kirjakaupan pääkirjanpitäjä (kuollessaan).
Pienestä tytöstä asti liikuin paljon keskustassa ja heillä oli laaja ystäväpiiri, vuosisadan alussa syntyneitä Kuopiolaisia.
Siitä tämä lukkarin rakkauteni Kupiota kohtaan.
Niin se elämä heittelee. Olen lähtöjäni Kotkasta, jossa äitini kuoli 1953. En ole spekuloinut sillä, oliko se hyvä vai huono asia. Kaksi neiti-ihmistä kuulostaa äkkipäätään erikoiselta.
No jopas!
Leskiäitini kuoleman jälkeen minutkin adoptoitiin, äitimme kuolivat siis samana vuonna.
Vaikeaa on todella spekuloida jo tapatuneiden asioiden aikaan saamilla tapahtumilla.
Kaksi äitiä, molempia sanoinkin Äidiksi. Olisivat kuulemma halunneet yhteiseksi, mutta se ei ollut silloin mahdollista, ei taida olla vieläkään.
Olivat vetäneet pitkää tikkua kummanko nimelle, muistanenko oikein että olisin se pitkä tikku.
pitkätikku
Minun äitini oli elävänleski. Sodasta tullessaan mies teki ns. oharin. Olen kyllä aviolapsi. Tapaus ei ollut ainut laatuaan.
meidän ukin isä oli rakentamassa vellamon taloa. Tänään vanhoja valokuvia katsellessa näin kuvan missä oli jokainen rakennusmies talon rakennusvaiheessa. Kuvassa tosin oli vasta tiilit maassa eikä mitään rakennettu.
Lähetä kommentti