maanantai 3. toukokuuta 2010

kallan sillat

Kallan sillat otettiin käyttöön 1965. Savon Sanomat.

10 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Tämä on kiinnostava kuva. Kävellen olen tarkistanut, että sillat on rakennettu pohjoisesta päin vuosina 1963, 1964 ja tämä lähin 1965.

a-kh kirjoitti...

muistelen samaa. Sillan sementtipylväisiin on stanssattu vuosiluku. Taitaa Sandelsin patsasta odottaa taas siirto. Tsasounan piha on jo aika meluisa, jos joku haluaisi sinne hiljentymään. Eipä sillä taida olla enää käyttöä kuin kerran vuodessa, jos silloinkaan, ja rollaattoriporukka ei pääse sinne lainkaan. En kyllä ymmärrä, miksi sillan toista pyöräilykaistaa piti pitää alkuosasta suljettuna kymmenen vuotta sillä perusteella, että autojen ajoväylää levennetään, vaikka sillalle ei tapahtunut mitään.

Liisa kirjoitti...

Samaa ihmettelin minäkin. Nyt sinne ei ole mitään asiaa.

Kelikamerastakin voi muuten seurata työmaan etenemistä. Ei P-rannan kohdalta, vaan Tie 5 Kuopio. Satuimme kulkemaan ohi silloin kun asensivat sen.

a-kh kirjoitti...

Hyvä tietää siitä kamerasta. Samalla näkee, sataako vai paistaako. Minulla oli viisikymmenluvulla kuosiltaan samalainen pipo kuin tuolla pojalla, ja koulureppukin.

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Ajelin Kuopion suunnassa ja melkoiset ovat jälleen Kallansiltojen ympäristön muutokset teollaan. En ihan saanut selvää, mitä kaikkea moottoriliikennetielle ollaan tekemässä, mutta mursketta ainakin Kallavetteen uppoaa. Ilmeisesti tie muuttuu leveäkaistaiseksi moottoritieksi Päivärantaan saakka ja kiireiset saavat hurauttaa 120:ä silläkin kohtaa eikä tarvitse "Saksanseisojista" mitään välittää?

Ei ole kohta mitään tuttua niilläkään seuduin, jossa 1970-80 luvuilla miltei päivittäin ajelin. Jonkun verran myös polkupyörällä. (Asuin silloin Siilinjärvellä)

a-kh kirjoitti...

Tienoikaisu nopeutti ajomatkaa Siilinjärven ja Kuopion välillä puolitoista minuuttia. Suomen suurin hiekkakuoppa Siilinjärven keskustassa ei ole arkkitehtonisesti erityisen onnistunut. Vanha kirkonkylä on poispilattu, mutta sitä on tapahtunut ympäri Suomen. Vuorelaan nousivat kunnan ensimmäiset kerrostalot. Humiseva harju on lakkautettu eikä Tarinassakaan liene enää luukirurgiaa.

a-kh kirjoitti...

Valto E.

ps. Heikisillä on iso, hyvin toimiva sukuseura. Ei liene Pentti Heikkinen Kuopiosta sinulle tuttu. Heikkisiä tosin on sillä suunnalla paljon.

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

"Heikkisiä helevetissäe joka neljäs ja Tolosia toenen puoli"

Tunnen muutaman Pentin jolla on sama sukunimi, mutta enpä muista kuopiolaisista. Heikkisten sukuseurasta tiedän kyllä, mutta en ole paneutunut asiaan. Nykyinen vaimoni (Tolonen) on aktiivinen sukuseuralainen omassaan, joten yksi sen lajin harrastaja perhettä kohden riittänee. Mutta kyllä hänenkin kauttaan myös heikkisten jäljille väkisin on päässyt, sen verran yhtyvät he siellä täällä ja varsinkin nykyisin täällä...

Siilinjärvi on tosi paljon muuttunut sitä, kun ensikertaa v.1973 sen raitilla dallailin. Ja tietenkin vielä enemmän sitä aikaisimmista ajoista.

Muutos on ollut raju myös sen mainitsemasi hiekkakuopan kohdalla, kulkeehan siitä nyt se ohitustie ramppeineen.

Ehkä tällaisissa, tietyillä luonnonantimillaan rikastumaan alkavissa pikkukylissä rakennuskannan muutoksen tuulet näkyvät parhaiten. Ei se Luja Betonin ja Kemiran jäljiltä olisi voinut entiselleen jäädäkään tai suuri olisi ihme ollut.

Poljin polkupyörällä 2008 alkukesästä Siilinjärveltäkin Kuopioon kuten vuonna 1928 jolloin koko suoraa tieyhteyttä ei kaupunkiin ollut. Eli kiersin Maaninka-Pielavesi-Karttulan kautta ja mutka oli huiman pitkä. Mutta kun "tehtäväni" niin vaati Haanpään jäljillä pyöräillessäni.

http://kivaniemi07.blogspot.com/2008/06/tuulien-talon-kautta-kuljin_15.html

Minulla on sen vuosikymmenen taskukarttakirjakin olemassa ja kun vertailin matkani edetessä teiden sijaitsemista uuuteen karttaan, niin eipä juuri missään 2198 km:n matkalla tie kulkenut entisillä sijoillaan. Suhmuran seudulla ehkä eniten ja se "museotien" pätkä Kärsämäelle Piippolasta lähtiessäni.

a-kh kirjoitti...

Olen tullut minäkin pyöräilleeksi Haanpään jäljillä, mutta Maaningalla ei enää ollut pyöränkumien alla pehmeää soratietä, kuten Haanpäällä. Sitäkin kylää on tiestöltään kovasti uusittu. Jotkut sanovat Maaningan nykyistä kunnantaloa Suomen rumimmaksi. Käväisin talossa, kun kreivi Johan Henrik Tavastia esittävä patsas paljastettiin kunnantalon puistossa. Pielavesi ja Karttulankin ovat tulleet pyöräilymatkoillani varsin tutuiksi, ja Kärsämäen ja Piippolankin välisen tien olen polkenut. Lamulla muuan isäntä näytti talon, jossa Iisakki Vähäpuheinen oli asunut.

a-kh kirjoitti...

PS. Äitini puolelta en muista Heikkisiä, mutta Tolonen löytyy äitini tyttöserkun puolisona, Kaavin Maarianvaarassa syntyneenä.